Ravinto

AIHEALUEET

Terveellinen ja monipuolinen ravinto parantaa hyvinvointia ja jaksamista

Ruokailussa kannattaa noudattaa säännöllistä rytmiä. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on yksi esimerkki säännöllisestä ruokailurytmistä. Aterioiden sopiva väli on noin 2–4 tuntia. Säännöllisessä ruokailurytmissä verensokeri ei pääse laskemaan liian alas ja elimistö saa tasaisesti energiaa.

Aterioita ei kannata jättää väliin, sillä syömättömyys laskee verensokeria ja voi aiheuttaa esimerkiksi ärtymystä, huimausta, keskittymisvaikeuksia ja palelemista.

Jos nälkä yllättää ennen seuraavaa ateriaa, kannattaa nauttia pieni välipala. Välipala voi olla esimerkiksi rahkaa, hedelmiä, kasviksia tai pähkinöitä. Säännöllisellä ruokailulla ja terveellisillä välipaloilla vatsa tottuu säännölliseen ruokailuun, toimii paremmin ja käyttää saadun ruuan kehon ylläpitoon ja vireystilaan eikä varastoi sitä kehoon rasvaksi.

Keho saa kaiken tarvitsemansa monipuolisesta ruokavaliosta

Monipuolisessa ruokavaliossa on sopiva määrä kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, viljatuotteita, lihaa, kalaa ja maitotuotteita. Pimeään talviaikaan voi olla hyvä syödä vitamiinilisiä. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan kaikille. Hyviä neuvoja vitamiinilisistä saa esimerkiksi apteekin tai luontaistuotekauppojen työntekijöiltä.

Lautanen on hyvä täyttää yleisen lautasmallin mukaan. Puolet lautasesta on salaattia ja tuoreita tai höyrytettyjä kasviksia, neljäsosa on lihaa tai kalaa tai muuta proteiinia ja neljäsosa perunaa, täysjyväriisiä tai -pastaa. Lautasta ei kannata täyttää pelkästään proteiinilla ja lisäkkeillä, vaan salaatille ja kasviksille pitäisi olla tilaa puolet lautasesta.

Syömisen jälkeen on hyvä odottaa noin kymmenen minuuttia ennen kuin hakee lisää ruokaa, koska kylläisyyden tunne tulee pienellä viiveellä. Jos urheilee tai treenaa kovasti, on tärkeää huolehtia riittävästä ravinnonsaannista.

Kasvisruokavaliota noudattavien on tärkeää huolehtia, että saa kaikki tarvittavat ravintoaineet

Kasvisruokavalion tärkeitä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi soija, pavut sekä pähkinät. Terveellisestä ja riittävästä kasvisruokavaliosta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai muun asiantuntijan kanssa.

Tutustu tarkemmin kasvisruokavalioon (ruokatieto.fi)

Kohtuullinen herkuttelu ei lihota

Kerran viikossa tai harvemmin tapahtuva kohtuullinen herkuttelu ei ole haitaksi terveydelle, jos ruokavalio on monipuolinen ja riittävä. Elimistö ei tarvitse herkkuja ja makeaa toimiakseen. Usein toistuva herkuttelu voi lihottaa ja olla haitallista terveydelle suoraan ja välillisesti.

Mistä makeanhimo johtuu?

Makeanhimo voi tulla, jos energiaa ei saa ravinnosta tarpeeksi. Säännöllinen ateriarytmi, riittävät ateriat ja sopivat välipalat pitävät makeanhimon poissa. Jano voi tuntua joskus makeanhimona. Riittävä veden juominen voi auttaa pitämään makean nälän poissa.

Hyviä vinkkejä herkuttelun lopettamiseen tai vähentämiseen:

  • Syö aterioilla itsesi kylläiseksi ja muista syödä riittävästi kasviksia.
  • Pidä herkkupäivä esimerkiksi kerran viikossa, älä herkuttele päivittäin.
  • Kun herkkuhimo iskee, keksi itsellesi muuta tekemistä. Käy vaikka kävelyllä.
  • Muista juoda tarpeeksi vettä, jano voi tuntua herkkuhimona.
  • Kun herkuttelet, älä ahmi. Tunnustele oloasi ja lopeta, kun olet kylläinen. Herkut kyllä odottavat kaapissa tai kaupassa.
  • Mieti itsellesi jokin terveellinen herkku, kuten hedelmät, rahka tai marjat, jota varaat kaappiin herkuttelua varten.
  • Kun herkuttelet, keskity syömiseen, eri makuihin ja hajuihin. Videoita, sarjoja tai elokuvia katsoessa herkkuja uppoaa helposti enemmän kuin edes tekee oikeasti mieli.
  • Herkuttelu on helppo perustella itselleen sillä, että ”ansaitsen herkutella, koska tänään oli raskas päivä”.  Perusteluja alkaa keksiä itselleen pian joka päivä.
  • Ole armollinen itsellesi! Pieni herkuttelu silloin tällöin ei ole haitaksi.

 

KOMMENTOI AIHETTA
Ikä näkyy vain ylläpidolle
Load