Mielen hyvinvointi

AIHEALUEET

Elämä on mielekästä, kun mieli voi hyvin

Fyysisen terveyden lisäksi on tärkeää huolehtia myös psyykkisestä terveydestä, eli mielen hyvinvoinnista. Mielen hyvinvointiin kuuluu esimerkiksi kokemus siitä, että oma elämä on mielekästä ja mukavaa. Mielen hyvinvointiin sisältyy lisäksi jaksaminen, tunteiden sopiva hallinta sekä innokkuus ja kiinnostuneisuus omaan elämään ja muihin ihmisiin. Mieleltään hyvinvoiva ihminen jaksaa opiskella tai käydä töissä, harrastaa, olla ihmissuhteissa sekä nauttia vapaa-ajastaan.

Katso video mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista (youtube.com)

Elämänhallinta

Elämänhallintaan sisältyy henkisiä voimavaroja, joiden avulla voi selviytyä vastoinkäymisistä, stressistä ja kiireestä. Elämänhallinta on tunne siitä, että ohjaa itse elämänsä kulkua, pystyy vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin mahdollisimman hyvin sekä uskoo omiin kykyihinsä.

Mitä elämänhallinnasta kannattaa tietää?

Itsetunto ja minäkuva

Itsetunto ja minäkuva vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänhallintaan, stressinsietokykyyn, tunteisiin ja myös mielialan vaihteluun. Myönteinen minäkuva saa katsomaan muitakin asioita myönteisesti, eivätkä haasteet vaikuta läheskään niin vaikeilta. Kielteinen minäkuva saa välttelemään uusia asioita ja epäonnistuminen on asia jota pelätään. Myönteinen minäkuva auttaa näkemään epäonnistumisen tilaisuutena oppia ja kehittyä.

Millainen on hyvä itsetunto?

Tunteet

Kaikki tunteet ovat sallittuja. Vääriä tunteita ei ole olemassa, mutta vääriä tekoja on. Tunteita on kuitenkin hyvä oppia tunnistamaan ja käsittelemään, etteivät ne hallitse elämää ja tekoja. Kun tunteitaan osaa käsitellä, pystyy hallitsemaan paremmin tekojaan.

Miten oppisin säätelemään tunteitani? (hyväkysymys.fi)

Matala mieliala ja masennus

Jos alakuloisuus ei hellitä, ikävät ajatukset painavat jatkuvasti mieltä ja tuntuu, ettei jaksa suoriutua päivittäisistä askareista, kannattaa kääntyä terveysalan ammattilaisen puoleen.

Surullinen mieliala ja alakuloisuus ovat luonnollisia reaktioita ikäviin tapahtumiin ja kokemuksiin. Omista tunteista ja murheista on tärkeää jutella jonkun kanssa, koska yksin murehtiminen ei yleensä ratkaise tai paranna tilannetta. Luotettava ulkopuolinen kuuntelija näkee tilanteen usein selkeämmin ja voi tarjota neuvoja ja tukea.

Alkoholi tai päihteet eivät ole hyvä tapa hoitaa omaa mielialaa. Useimmat päihteet vain pahentavat oloa viimeistään seuraavana päivänä.

Lue lisää lyhytkestoisesta masennuksen tunteesta (Mielenterveystalo)

Alle 30-vuotiaat työttömät nuoret voivat asioida myös Byströmin Ohjaamossa (Ouka.fi)

Oulussa on useita mielenterveyteen liittyviä toimijoita. Useat näistä toimijoista tarjoavat myös monenlaisia vertaistukiryhmiä.

Tukea vaikeisiin tilanteisiin saa myös Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoniatyöstä (oulunseurakunnat.fi)

Hyvän mielen talo tarjoaa tukea ja toimintaa mielenterveyskuntoutujille (hyvanmielentalo.fi)

Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa (mieli.fi)

Neuvontaa ja ohjausta traumasta tai traumaattisesta surusta kärsiville (traumaterapiakeskus.com)

​Kaikille avoinna olevasta Mielenterveystalosta löydät tietoa, omahoito-ohjelmia, op​paita, oirenavigaattoreita sekä palveluhakuja (mielenterveystalo.fi)

Mielenterveyspäivystys auttaa vakavissa ja äkillisissä hoitoa vaativissa tilanteissa 

Vakavissa ja äkillistä päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa voit ottaa suoraan yhteyttä mielenterveystoimiston päivystykseen (Ouka.fi).

Stressi

Stressaantuessa kokee, ettei arkea pysty hallitsemaan eikä suoriutumaan siitä tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Stressin kokemukseen vaikuttaa se,  kuinka paineita aiheuttavia tilanteita ja asioita osaa käsitellä. Stressiä voi oppia käsittelemään ja hallitsemaan.

Stressiä tulee helposti kiireestä, koulu- tai työongelmista, perhesuhteiden vaikeuksista, ikävästä elinympäristöstä ja suurista äkillisistä elämänmuutoksista.

Lyhytaikainen stressi ei ole vaarallista, ja se voi jopa parantaa haasteista suoriutumista. Jos kuitenkin stressiä ei pysty hallitsemaan, kannattaa asiasta kertoa ystävälle, vanhemmille, lähipiirille tai terveydenhuollon henkilölle.

Tavallisimpia stressin henkisiä oireita:

  • Jännittyneisyys
  • Itkuisuus
  • Aggressio
  • Ärtymys
  • Levottomuus
  • Muistiongelmat
  • Unihäiriöt
  • Vaikeus tehdä päätöksiä

Tavallisimpia stressin fyysisiä oireita:

  • Päänsärky tai muut kehon kivut
  • Huimaus
  • Sydämentykytys
  • Vatsavaivat
  • Tihentynyt virtsaamistarve
  • Hikoilu
  • Flunssakierre
  • Selkävaivat

Hyviä keinoja stressin taltuttamiseen:

  • Huolehdi riittävästä unensaannista
  • Syö hyvin ja monipuolisesti
  • Harrasta liikuntaa ja ulkoile tarpeeksi
  • Keskity olennaiseen ja hoida tehtäviä ja asioita yksitellen
  • Keskity niihin asioihin, joihin voit oikeasti vaikuttaa
  • Puutu mahdollisuuksien mukaan epäkohtiin ja asioihin, joita voit muuttaa
  • Varaa aikaa mielekkääseen tekemiseen ja rentoutumiseen
  • Tee asioita, jotka tuovat sinulle hyvän mielen
  • Kerro tarvittaessa huolistasi jollekin
  • Tarkkaile päihteidenkäyttöäsi
  • Hoida ja pidä yllä ihmissuhteitasi
  • Muista, että voit itse lisätä positiivisuutta ja hyvää mieltä elämääsi tekemällä hyviä asioita muille
  • Muista huumorin ja naurun tärkeys
KOMMENTOI AIHETTA
Ikä näkyy vain ylläpidolle
Load