Ihmissuhteet ja seurustelu

Kaverit
Aloittaja:
Ahdistunut
22.11.2017 23:35
Viimeisin viesti:
NettiNappi Karoliina
28.5.2020 09:33
Osallistu keskusteluun
Avatar
Ahdistunut
22.11.2017 23:35
Arrow

Hei.

Tää on nyt vaan tämmönen avautuminen kaikesta turhasta, eikä varsinaista kysymystä ole missään.

Miulla oli yläasteella tosi paljon kavereita, mutta koska suurin osa niistä tuli ala-asteen kautta, en tutustunut yläasteella uusiin ihmisiin. Tämä johti sitten siihen, että sosiaaliset taitoni kuihtuivat lähes olemattomiin ja vähitellen myös sosiaalisten tilanteiden pelko puski kuvioihin mukaan. Yläasteen jälkeen muutin yksin täysin uudelle paikkakunnalle, todella kauas entisestä. Ensimmäisillä viikoilla kukaan uuessa luokassa ei tuntenut ketään, joten aloitin ns. tyhjältä pöydältä kaikkien muiden kanssa. Asiat eivät kuitenkaan menneet kuten toivoin ja lopulta muut tutustuivat toisiinsa ja mie jäin yksin. Sosiaalisten tilanteiden pelkoni kasvoi entisestään ja varmaan jotain muutakin ahdistuneisuutta tuli, koska tunnen nykyään itseni todella ahdistuneeksi lähes koko ajan ja välillä tärisen voimakkaasti (ei johdu kylmästä). Tunneilla en pysty keskittymään ja olen joutunut uusimaan pari koetta, yhden kokeen palautin tyhjänä, vaikka osasin asian todella hyvin. Koetilanteessa vain iski kauhea ahdistus enkä saanut päähäni vastauksia tai mitään muutakaan järkevää.
Miulla on kamalan yksinäinen olo ja tosi kova läheisyydentarve. Aina koulun jälkeen, kun tulen kämpille, en tee mitään muuta kuin istun koneella tai makaan sängyssä. Oon semmonen ihminen, joka tarvittee ympärilleen muita pysyäkseen vahvana.
Äidinkielen opettaja on pari kertaa sanonut, että miun kannattais käydä puhumassa psykologille, mutten ole saanut aikaiseksi, enkä uskalla. Haluaisin tutustua luokkalaisiin, mutta se tuntuu todella vaikealta, koska kaikilla on jo omat kaverit, enkä vain kykene juttelemaan tuntemattomille. Meillä on luokkaryhmä whatsapissa, mutten uskalla sinnekään laittaa mitään. Ryhmätöissä en yleensä puhu mitään tai vastailen todella lyhyesti. En pysty pitämään minkäänlaisia esityksiä luokan edessä, koska alkaa pyörryttämään, ääni värisee, tärisen jne. En oo puhunu koko tän viikon aikana sanaakaan, koska koulussa ei oo tarvinnu eikä oo ketään kelle puhua. Ahdistavaa.

avatar
NettiNappi Tuula
27.11.2017 12:49
Arrow

Hei Ahdistunut!

Pulmakulmassa saa avautua, vaikka mitään varsinaista kysymystä ei olisikaan mielessä. Kerrot viestissäsi useista asioista ja tunteista, jotka vaikuttavat elämääsi tällä hetkellä. Kerrot olevasi yksinäinen ja ahdistunut. Sinua pelottaa sosiaalisissa- ja esiintymistilanteissa ja koet että sosiaaliset taitosi eivät ole samanlaiset kuin ennen. Kirjoitat myös fyysisistä tuntemuksista, kuten tärinästä, pyörrytyksen tunteesta ja äänen värinästä. Viestissäsi ei ole mitään turhaa, vaan on hyvä, että päätit kirjoittaa meille.

Olet kokenut ison elämänmuutoksen, kun olet muuttanut pois tutusta ympäristöstä, tuttujen ja turvallisten ihmisten luota ja aloittanut uudet opinnot. Opettelet itsenäistä elämää ja huolehtimaan itsestäsi todella nuorena, paljon nuorempana, kuin suurin osa ikätovereistasi. Toisilta tällaiset elämän muutokset sujuvat kivuttomammin, toiset taas saattavat tarvita enemmän apua ja tukea. Se ei tarkoita, että toiset olisivat jotenkin parempia tai vahvempia kuin toiset, olemme kaikki vain erilaisia. Meillä jokaisella on omat vahvuutemme, vaikka niitä olisikin välillä vaikea itse tunnistaa. Siksi kannustankin sinua juttelemaan tilanteestasi ja tunteistasi jonkun kanssa. Kerrot, että opettajasi on ohjannut sinua psykologin juttusille, mutta et ole saanut aikaiseksi tai oikein uskaltanutkaan. Voisitko pyytää tältä opettajaltasi apua? Voisitko kertoa hänelle, että et uskalla ottaa yhteyttä psykologiin ja pyytää häntä auttamaan?

Toiset ihmiset ovat ikään kuin peili tunteillemme ja jokainen tarvitsee joskus muita selvitäkseen omien tunteiden solmuista. Et kerro viestissäsi, millaiset välit sinulla on vanhempiesi kanssa, mutta voisitko ajatella, että kertoisit tunteistasi heille? Jos välinne ovat lämpimät ja luottamukselliset, he varmasti haluavat tietää miten sinulla menee ja auttaa sinua. Myös netistä löytyy useita erilaisia kanavia, joiden kautta voit halutessasi käydä juttelemassa jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Tällaisia kanavia ovat esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran Sekaisin –chat (https://sekasin247.fi/) ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin, sekä chat (puhelinnumero: 116 111 ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20 ja https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/). Tietoa, nuorten tarinoita ja oman paikkakuntasi palvelut löydät Nuorten mielenterveystalo.fi –sivustolta: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx

Toivon sinulle paljon voimia, jaksamista ja rohkeutta hakea itsellesi apua. Sinun ei tarvitse selvitä yksin!

avatar
Pelottaa
11.1.2020 08:28
Arrow

Minulla on ongelma. Nimittäin muutin vuosi sitten paikkakunnalta toiselle ja jätin silloin kaikki 4lk kaverini sinne, kun menin uuteen kouluun en saanut oikein kun ehkä 1 hyvän kaverin minun pipo varastettiin, minua kiusattiin ja oli minussakin vikaa. Sitten kun 5lk alkoi minut siirrettiin ETU luokkaan toiseen kouluun samalla paikkakunnalla. Minä menin opettelemaan sosiaalisia taitoja. Pääsen sieltä kuitenkin 4kk päästä pois, mutta olen itkenyt jo monta yötä sängyssä kun tajusin että koko minun 5lk menee melkein siellä ETU luokassa ja kun olin luullut että tästä 5lk tulee priimavuosi. En viihdykkään siellä ETU luokassa ja ajattelen koko ajan osaanko enää sopeutua omaan kouluun?

mm
NettiNappi Hanna
15.1.2020 13:58
Arrow

Hei. Sinulla onkin ollut paljon muutoksia elämässä lyhyessä ajassa. Olet muuttanut uudelle paikkakunnalle ja vaihtanut koulua toisenkin kerran. Käyt koulua nyt pienluokassa ja sinua surettaa, kun joudut olemaan siellä melkein koko 5. luokan. Sinulle on annettu mahdollisuus opiskella pienemmässä luokassa ja sen tarkoituksena on olla hyödyksi sinulle. Sosiaalisten taitojen opettelu on tärkeää, jotta pärjäät jatkossakin isommassa luokassa, sekä myöhemmin yläkoulussa. Sinulla on mahdollisuus loistaa vaikka joka päivä, jos vain itse haluat ja uskot niin. Jos tämä vuosi ei tunnu olevan priimavuosi, niin olisiko seuraava sitten.

Oletko jutellut asiasta vanhempiesi kanssa vielä? Sinun kannattaa kertoa heille miltä sinusta tuntuu. Voit puhua myös opettajalle. Kun hekin tietävät, että et viihdy nykyisessä luokassa, he voivat mahdollisesti auttaa sinua viihtymään siellä tai nopeuttaa luokan vaihtamista. Tsemppiä sinulle.

avatar
Kaveri huolia
16.1.2020 22:19
Arrow

Hei olen täällä taas. Toivottavasti se ei haittaa.

Minulla on vähän huolia. Mulla on koulukavereita jotka ovat poikia ja tyttöjä, mutta en ole tällä hetkellä heidän koulussaan vaan yhdessä toisessa. Olen palaamassa heidän luokkaan ennen toukokuuta ja haluaisin että minulla olisi paremmat välit heidän kanssa. Kaipaisin kiperästi vinkkejä siihen ettei minulle tulisi riitaa heidän kanssaan vaikka minussakin on vikaa mutta että edes osaisin hillitä itseäni etten sanoisi mitään pahaa. 🙁

mm
NettiNappi Hanna
17.1.2020 15:35
Arrow

Heipä hei. Kiva kuulla, että pääset palaamaan vanhaan kouluusi kevään aikana. Sinua huolettaa, miten saat luotua ja pidettyä paremmat välit vanhoihin luokkakavereihisi. Usein jo pelkästään se, että on ystävällinen, hymyilee toisille ja ottaa toiset huomioon riittää pitämään välit hyvinä. Ystävällisyys tarkoittaa sitä, että ajattelee toisista hyvää, puhuu heille kivalla tavalla ja on heille kiltti. Samalla on hyvä pyrkiä olemaan sovussa muiden kanssa kuuntelemalla ja huomioimalla toisten mielipiteet. Jos joku toinen on epäkohtelias tai aloittaa esimerkiksi nimittelemään luokkakaveria, siihen ei kannata lähteä mukaan. Voi sanoa, että se ei ole kivaa kenenkään mielestä.

Itsehillintääkin on hyvä harjoitella. Jos vastaan tulee tilanne, joka tuntuu sinusta ikävältä, ärsyttävältä tai muuten vaikealta, voisit pysähtyä hetkeksi, ennenkuin teet mitään. Voit laskea viiteen tai kymmeneen omassa mielessäsi, ja odottaa miltä sinusta sitten tuntuu. Voit sanoa myös ääneen, että tämä tuntuu sinusta ikävältä, etkä pidä siitä. Ikävissä tunteissa ei ole mitään väärää, ne kuuluvat elämään. Kaverisuhteissa kuitenkin pitää muistaa, että ikäviin tunteisiin ei auta toisten syyttäminen ja riitaan ryhtyminen. Se vain pahentaa tilannetta. Jos joku loukkaa sinua, voit kysyä miksi sanoit tai teit noin? Ja kertoa, että se tuntui sinusta pahalta.

Ja vielä kun itse muistat pitää mielessä, että juuri sinä olet kiva tyyppi ja kiva kaveri, niin se auttaa sinua toimimaankin niin.

avatar
Tyttö
20.4.2020 14:54
Arrow

Moi olen 13v tyttö ja etin kavereita olen vapaa ajalla aika aika paljon yksin niin olisi kiva saada kaveri.
Vastaa tähän jos haluat ottaa yhteyttä.

avatar
Kaveri
26.4.2020 07:25
Arrow

Mä voin olla sun kaveri. Millä paikkakunnalla asut?

avatar
surullinen
28.4.2020 23:26
Arrow

hei. varmaan 3viikkoa sitten sovin minun parhaan ystäväni(13v pojan samassa koulussa) kanssa tapaamisen (olen tyttö) ja olin menossa sinne tapaamispaikkaan. odotin noin 15minuuttia ja kysyin häneltä että missä hän on. hän sanoi että on pelaamassa,mutta tulee seitsemältä. noin puolseitsemän hän sanoi ettei tulekkaan, koska hän ei ole tavannut ketään pitkään aikaan ja hän on tosi epäsosiaalinen. hän oli ennenkin loukannut minua,mutta pyysi anteeksi. en enään luottanut häneen, puhuin vanhempieni kanssa tästä ja he kehottivat vetämään välit poikki tämän pojan kanssa. sanoin ystävällisesti etten halua enään olla ystävä hänen kanssa että voidaan olla vaan kavereiya. hän ignoorasi viestit. itkin tosi monta päivää, koska hän oli niin tärkeä minulle. olin nähnyt monta unta hänestä jossa hän esim kuolisi ja itkin todella paljon. itkin unen jälkeenkin. halusin kertoa hänelle sitten päivällä, että haluaisitko sopia tämän, niin hän sanoi, että unohda kokonaan hänet. sanoin etten pysty niin hän ei vastannut (ignoorasi) tekisi vaan mieli näyttää hänelle keskisormea mutten halua olla epäkohtelias. mitä teen?

mm
NettiNappi Hanna
29.4.2020 11:23
Arrow

Hei surullinen. Kuulostaa siltä, että poika ei ole kovin luotettava. Jos hän haluaa sopia tapaamisia, mutta ei tule ajoissa paikalle ja lopulta ilmoittaa, ettei tule ollenkaan, se ei kuulosta reilulta. Vanhempasi kehoittivat sinua katkaisemaan välit pojan kanssa ja ilmoitit hänelle, että jatkossa voitte olla vain kavereita. Hän ei ole vastannut viesteihisi enää ja on pyytänyt sinua unohtamaan hänet. Kerrot, että olet ollut todella surullinen ja itkenyt paljon pojan vuoksi. Kuulostaa kuitenkin siltä, että poika ei halua pitää sinuun yhteyttä ja sinun olisi hyvä yrittää unohtaa hänet.

Voi olla, että pojalla itselläänkin on paha olla, eikä hän osaa sitä kertoa. Voisit ehkä yrittää puhua hänen kanssaan vielä ja sanoa, että puhuminen yleensä helpottaa oloa. Jos poika ei halua, sinun kannattaa antaa pojan olla. Juttele muiden kavereiden kanssa, ulkoile ja tee asioita, joista sinulle tulee parempi olo. Ajan kanssa tilanne varmasti helpottaa ja ehkä voitte taas ystävystyä uudelleen. Tsemppiä ja aurinkoa kevääseen!

avatar
Tyttö
27.5.2020 19:02
Arrow

Moi Kaveri! En kerro täällä mun palkka kuntaa mutta snäp chatissä voin mun snäp on @Jasminkarvonenn

avatar
Tyttö
27.5.2020 19:03
Arrow

Siis paikka* tuli kirjoitus virhe

mm
NettiNappi Karoliina
28.5.2020 09:33
Arrow

Hei, juttelethan myös vanhempiesi kanssa nettikaverin etsimisestä. Kun tutustut netin välityksellä uusiin ihmisiin, et voi varmuudella tietää, että uusi ystäväsi on juuri se henkilö, joka hän kertoo olevansa. Sosiaalisen median käyttäjätunnusten kertominen julkisissa palveluissa voi tuoda mukanaan myös ei-toivottuja seuraajia. Aurinkoista kesää sinulle!

OSALLISTU KESKUSTELUUN
Ikä näkyy vain ylläpidolle
Load