Hiilijalanjälki

AIHEALUEET

Hiilijalanjälki

Ihminen jättää aina jälkensä sinne, missä kulkee. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri jalanjälki taakse jää.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ilmastokuormaa, joka syntyy tuotteen, toiminnan tai palvelun takia. Ilmastokuormitus lisää kasvihuonekaasuja ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Jokainen kuluttajan tekemä päätös on laskettavissa sen mukaan, paljonko päästöjä siitä syntyy. Ostamalla esimerkiksi kotimaisia kasviksia ulkomaisen lihan sijaan pitää oman hiilijalanjälkensä pienempänä, samoin suosimalla joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan.

Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Autolla ajaminen synnyttää suoria päästöjä. Epäsuorat päästöt syntyvät esimerkiksi banaanin ostamisesta, sillä banaanin kasvattaminen ja kaupan hyllylle tuominen on kuluttanut energiaa.

Periaatteessa lähes kaikelle toiminnalle on laskettavissa hiilijalanjälki. Se näkyy lautasella, leivän päällä, sähkölaskussa ja liikenteessä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan kilogrammoina. Ekologinen jalanjälki taas ilmoitetaan pinta-alana: montako maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät kuten minä? Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia, intialaisten taas maailman pienimpiä.

Kuluttaja voi vaikuttaa hiilijalanjälkeensä paljonkin. Suurimmat päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ravinnosta. Ne ovat jokaiselle välttämättömiä, mutta niissä on myös paljon valinnanvaraa.

Vaihtamalla vihreään sähköön, asentamalla maalämpöpumpun ja teettämällä kodin energiakartoituksen voi pienentää hiilijalanjälkeään paljonkin. Lomalle lähdettäessä lentojen vaihtaminen junamatkaan on ympäristöystävällinen teko, sillä lentämisen hiilijalanjälki on todella suuri. Työmatkapäästöt vähenevät pitämällä etätyöpäiviä ja pyöräilemällä työmatkat ainakin kesäaikaan ja käyttämällä julkisia kulkuvälineitä henkilöauton sijaan.

Ravinnosta aiheutuneita päästöjä voi vähentää esimerkiksi korvaamalla osan ruoasta itse kerätyillä luonnon antimilla, kuten sienillä, marjoilla ja kalalla. Ruokailujen ja ruokaostosten suunnittelu myös kannattaa, sillä tällöin ruokajätteen määrä pienenee. WWF Suomen selvitysten mukaan puolittamalla naudanlihan kulutuksen ja korvaamalla sen esimerkiksi kalalla tai palkokasveilla tekee hyvää ympäristölle – ja myös laajentaa omia ruokavaliota.

Katso myös:

Ilmastolaskuri (WWF)
Ilmastodieetti (Suomen ympäristökeskus)

Päivitetty 8.9.2017

KOMMENTOI AIHETTA
Ikä näkyy vain ylläpidolle
Load